maanantai 15. marraskuuta 2010

We only got 86 400 seconds in a day to, turn it all around or to throw it all away

Mahan alan olemaan jo ihan pro tassa kirjoittamisessa. Kaksi postausta nain lahekkain!
Tassa viime aikoina on lahinna synttareita tultu juhlittua!
eilen siis 14. paiva marraskuuta tuli 17 vuotta tayteen, ja ensimmaiset synttarit ulkomailla poissa kotoa! Ja ensimmainen 31 tuntia pitka syntymapaiva!
Oli todella mukava viikonloppu.
Lauantaina menin ulos syomaan 10 paikallisen kaverin kanssa! siella oli todella hauskaa, ruoka, seura ja ilmapiiri olivat ihania! Oli kiva huomata etta onhan naita kavereita mukavasti taalla karttunut, eika siella edes ollut kaikki hyvat kaverit.
:)
Sitten sunnuntaina vietin aikaa host perheen kanssa. Menimme host veljen jaakiekko-otteluun ja sielta sitten Bellevilleen (kaupunki noin 30 minsaa taalta) syomaan. Menimme Montana's nimiseen ravintolaan. Siella kaikille synttarisankareille lauletaan sellanen hullu laulu ja pitaa laittaa sellaset ihme sarvet paahan vahaks aikaan. (kylla, kanadalaiset on outoa porukkaa! :D) oli todella mukava paiva ja sain ihanan korun lahjaksi! :) siina on kanadan lippu. plus lapset piirsivat ja varittivat minulle miljoona korttia.

Rotary kokouksessa oli tanaan kiva yllatys! siella oli iso synttarikakku minulle, jossa oli suomen lippu ja teksti: happy birthday Satu! oli todella hauska yllatys!

Kaiken kaikkiaan luultavasti paras syntymapaiva mika mulla on ikina ollut.
Kiitos kaikille siella suomessa joilta tuli onnitteluja, facebookin, vanhempien, sahkopostin tai kortin kautta!

ps. hyvaa syntymapaivaa ja onnea ovat aika hauskat lausahdukset kun kuuntelee niita kanadalaisten suusta. yritin parhaani opettaa ja kylla monet sen tavallaan oppivat. hassulla aksentilla vain ;D

tiistai 9. marraskuuta 2010

The road is long and time is short, I don't wanna spend too much time in thought

Minulle on tullut vahan valituksia kun ei ole blogia tullut paivilteltya.
Tiesin kylla jo kun alotin taman ettei mulla tule paljon kirjoteltua.
Mutta nyt yritan ottaa itseani niskasta kiinni, ja ainakin kerran kuukaudessa, toivottavasti useamminkin paivitella. :D

Nyt on siis yli kolme kuukautta tullut vietettya taalla rapakon takana. Aika on mennyt todella nopeasti. Tuntuu etta vasta pari viikkoa sitten tulin. Toisaalta jos mietin sita maaraa miten paljon juttuja olen tehnyt, voisi luulla etta olisin viettanyt taalla jo monta vuotta.

Elamani taalla on kylla todella tapahtumarikasta ja kiireista. Aikaani vievat koulu, erilaiset ryhmat koulussa, kaverit, rotary ja host perhe.
Voisin kertoa vaikka koulustani ekaksi. Campbellford District High School (CDHS) on noin. 700 oppilaan koulu. Oppilaita on itse Campbellfordin lisaksi monista ymparoivista kaupungeista. Koulun tunnusvarit ovat punainen, musta ja keltainen, ja logosta loytyy feenix lintu. Tunnuslause on: "Ignite the Spark, Share the Flame"
Koulusta loytyy melko monia eri urheilu ja muita klubeja. Vaikkakaan ei ole uintia eika tennista. Harmi silla ne ovat ne lajit joita olisin halunnut tehda. Koulun opettajat ja oppilaat ovat todella ystavallisia, ja ovat ottaneet minut vastaan todella hyvin. Aloitin koulussa rugbyn pelaamisen. Se oli ehka paras paatos tahan mennessa. En ollut mikaan super hyva pelaaja (melko hyva verrattuna etta en ollut edes nahnyt yhtaan pelia tai koskenut rugby palloon ennen) mutta se ei ollut tarkeinta. Rakastin jokaista hrjoitusta (vaikka en ehka sita tajunnut silla hetkella kun juostiin jaakylmassa sateessa mutta.. :D) ja pelia. Meidan joukkueella ei mennyt hirvean hyvin tama kausi, mutta joukkuehenki sailyi. Sain todella monet uudet ystavani rugby joukkueesta ja laji on todella mielenkiintoinen ja ihana! toivottavasti paasen viela suomessa pelaamaan sita joskus.
Toinen kouluaktiviteetti jossa olen on koulun Studen Council. Se on siis sellainen ryhma, jossa on aanestyksella valittu ryhma hyvia kunnon johtaja oppilaita. Me jarjestetaan todella monia juttuja oppilaille, kuten koulun tanssit, assemblyt yms. Se porukka on todella ihana ja olen oppinut todella paljon johtamistaitoja, luovuutta ja ihmissuhdetaitoja.

Olen saanut koulussa monia kavereita, ei ikina tarvitse olla yksin. Olen todella onnellinen etta ei ole ollut sen vaikeampaa saada kavereita, ja etta tulin nain mukavaan yhteisoon. Vaikka pienella paikkakunnalla on huonot puolensa, olen todella onnellinen etta paasin Campbellfordiin. Talla hetkella kyllakin asun toisessa kaupungissa, Brightonissa, joka on noin puolen tunnin paassa Cfordin keksustasta.
Isantaperheeni on todella mukava. Lapset Carly, Carson ja Morgan ovat todella ihania, vaikkakin valilla melko aanekkaita :D Host vanhemmat ovat mahtavia, ja he ovat aina valmiit kuskaamaan minua cfordiin ja takaisin.

Eras tarkea porukka taalla on myos meidan district 7070 vaihto-oppilaat. Meita on yhteensa 13, Sophia Tanskasta, Sofia Ruotsista, Malte Saksasta, Nehuen Argentiinasta, Giovanna Brasiliasta, Fabiola Chilesta, Alejandra Meksikosta, Ariela Italiasta, Juri Japanista, Luc Sveitsista, Vivien Ranskasta ja Vincent Belgiasta. Tama porukka on todella hauska, olemme tehneet jo monia hauskoja juttuja yhdessa. On kiva kuulla millaista erilaisissa maissa on, minkalaiset aksentit heilla on yms.

Olen tehnyt todella monia juttuja taalla Kanadassa oltuani. Kavimme kuuluisilla Niagaran putouksilla vaihtareiden kanssa, olen syonyt uusia ruokia, kokeillut uusia urheilulajeja, kokenut Halloweenin (karkkia ja kepposta myoten), kiitospaivan (ruoka oli aivan herkullista) yms yms yms.

Nyt taytyy kylla lopetella, meilla on mid term menossa koulussa, ja sen takia on todella monia koulujuttuja mitka pitaa palauttaa talla viikolla.

Yritan kirjoitella lisaa pian. Ja kuvia voin myos yrittaa saada laitettua.

Satu